Ajatuksia rauhasta ja Suomesta

Ajatuksia rauhasta ja Suomesta

Mikä on parasta, mitä tulevaisuus voi meille antaa? Rauhaa sotimiselta, yhteiskuntarauhaa, luonnonrauhaa – siis perustaa onnelliselle elämälle.

Rauhaa sotimiselta

Meille on käyttöä rauhantyössä. Suomi on ulkopolitiikassa kokoaan suurempi. Meillä on avoimet yhteydet kaikkiin valtapolitiikan keskuksiin Pekingistä Moskovaan ja Washingtoniin.

Tavoitteemme on selkeä: rakentaa siltaa idän ja lännen välille, esittää ratkaisuehdotuksia tai tarjota diplomatiasta tuttuja ”hyviä palveluksia”, jotta jännitys lieventyisi. Hyviä palveluksia onkin tarvittu.

Tarvitaan myös avauksia. Itämerellä jännitteet ovat kasvaneet ja jokainen pienikin askel niiden lieventämiseen on tärkeä. Suomen aloite lentoturvallisuuden lisäämisestä loi uutta: Nato ja Venäjä ovat pitkästä aikaa edes jostain samaa mieltä. Kun yhteydet ovat auki, niin pitää olla herkkyyttä reagoida muuttuviin tilanteisiin ja tarjota myös uusia avauksia.

Tarvitaan kipeästi kansainvälisen järjestyksen vahvistamista. YK:n reformin tärkein tavoite on sen toimintakyvyn tuntuva vahvistaminen. Maailma ei voi jäädä sen varaan, mitä muutama suuri päättää. Kansainvälinen järjestys on rauhan tae.

Maailma on aina keskeneräinen prosessi. Se herättää tietysti huolestumistakin, entä mitä ensi vuonna tapahtuu. Tarkkaan on seurattava maailman tilannetta ja tuumattava, miten Suomi selviää. Se on Suomen presidentin homma.

Yhteiskuntarauhaa

Jokainen on pidettävä osallisena.

Suomi on maailman vähiten hauras maa, niin on tutkittu. Toisinkin sitä voi kuvata: on ehjä, ei helposti haavoittuva eikä joka tuulessa taivu.

Tämä vahvuus lähtee kansasta, ihmisistä, ja siitä, miten olemme keskenämme toimineet. Olemme sanoneet ”yhdessä”, ”kaikki mukana” tai ”ketään ei jätetä”.

Uusi aika on vaativaa, ja olla osallinen, tuntea niin, on ihmiselle vaikeampaa. Köyhälle, kun yleinen hyvinvointi muutoin lisääntyy. Tai taitamattomalle, kun digielämä sykkii. Sille nuorelle, joka jo varhain saa huonoja vaikutteita saamatta mistään hyvästä otetta. Entä maahanmuuttajalle, joka tuntee vain muuttaneensa.

Suomi on edelleen vähiten hauras maa, jos pidämme kaikki osallisina.

Luonnonrauhaa

Ilmastonmuutos on luomakunnan yhteinen vihollinen ja sen torjumiseksi tulee koota yhteinen rintama. Pariisin ilmastosopimus oli vasta alkua ja sen seuranta määrittelee jatkon.

Toimiin on syytä tarttua heti. Välitön suuri riski on Arktisella alueella – jos se jään sulamisen myötä menetetään, menetetään kaikki. Olemme nyt Arktisen neuvoston johdossa ja pohjustaneet torjuntaa sulamista aiheuttavaa mustaa hiiltä vastaan. Olemme onnistuneet luomaan yhteistä tahtotilaa ja kiire on tehdä tahdosta totta.

Luonnon ja ihmisen keskinäinen tasapaino on jo nyt kovalla koetuksella. Maapallon väestön määrän on ennustettu nykytahdilla nousevan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Se merkitsee yhä useammalle ihmiselle hätää ja puutetta ja pakottaa yhä useamman vaellukselle.

Ratkaisevaa on, miten naisten asemaa kehitysmaissa kyetään parantamaan. Siihen tarvitaan kansainvälistä painostusta ja panostusta. Alaikäisten tyttöjen suojelu sekä yleinen koulutustason nosto ovat välttämättömiä ja vaikuttavia toimia.