Eppu Salminen luonnehti eräässä presidentinvaalien radiotentissään ehdokkaita ”Meidän joukkueeksi”. Osuvasti ilmaistu. Ylihuomenna sunnuntaina 22.1.2012 käytävissä presidentinvaaleissa on ehdolla kahdeksan vahvaa persoonaa. Jokainen heistä on pannut itsensä täysillä likoon, asettanut osaamisensa, ajattelunsa ja visionsa Suomen parhaasta kansalaisten arvioitavaksi. Vaikka kysymyksessä ovat henkilövaalit, edustettuina ovat kaikki eduskuntapuolueemme. Tämä on mielestäni kunnianosoitus sekä presidentti-instituutiolle että suomalaiselle demokratialle.
Vaikka emme enää aikoihin ole eläneet perinteisesti mielletyssä konsensusyhteiskunnassa, on meillä yhä edelleen runsaasti yhteistä suomalaista hyvää, joka tekee meistä kansakunnan. ”Meidän joukkue” on tästä hyvä ajankohtainen esimerkki. Jos jokainen suomalainen tutustuisi presidenttiehdokkaiden ajatteluun ja mielipiteisiin, uskon että samanmielisyyttä olisi helppo löytää jokaisen kahdeksan ajattelusta – puoluekantoihin katsomatta.
Itse olen esimerkiksi Paavo Arhinmäen kanssa samaa mieltä siitä, että jokaisen pitää olla tasa-arvoinen riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta. Paavo Lipposen kanssa olen samoilla linjoilla siitä, että Euroopan Unioni on lisännyt turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa. Paavo Väyrysen kanssa jaan ajatuksen siitä, että tarvitsemme elävän maaseudun ja elinvoimaiset maakunnat.
Sari Essayah ja Timo Soini ovat vaalikampanjoissaan pohtineet suvaitsevaisuutta ja lähimmäisenrakkautta. Soinin mielestä suvaitsevaisuus antaa tilaa omalle ajattelulle ja sille, että joku voi tulla asioita tarkasteltuaan eri johtopäätökseen kuin sinä itse. Essayah on puolestaan korostanut, ettei lähimmäisenrakkautta voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Samaa mieltä.
Suomalainen elintarviketuotanto pärjää tulevaisuudessa vain, jos siinä noudatetaan korkeita eettisiä periaatteita eläinten kohtelussa ja ympäristönsuojelussa, on Pekka Haavisto todennut. Samoin uskon itse. Ja vielä: Eva Biaudet’n mielestä mielekäs työ ja kokemus osallisuudesta parantavat työssä jaksamista. Hienoa, rakentavaa ajattelua yhtä kaikki.
Miksi sitten Sauli Niinistö? Koska hänen ajattelustaan löydän eniten sitä suomalaista hyvää, joka on minulle läheisintä ja arvokkainta. Koska uskon presidenttiin, joka ei erottele, vaan yhdistää. Presidenttiin, joka näkee muissa aina sen, mikä heissä on parasta. Presidenttiin, joka ei kilpaile ketään vastaan vaan sen puolesta, mihin itse uskoo ja mitä pitää kansakuntamme etuna. Tällainen on presidentti, joka täydestä sydämestään omistautuu yhteisen suomalaisen hyvän palvelemiseen. Ja juuri tällaisen presidentin Suomi mielestäni Saulista saisi.
Jenni Haukio
